Brändi ja brändin rakentaminen tuntuvat ensi kosketuksella sellaisilta, ettei niillä ole mitään tekemistä elävän seurakunnan kanssa. Evankelisluterilaisessa kirkossa on tehty imagon rakentamista pitkään. Tulokset eivät näytä mairittelevilta, kun tapetilla on jatkuvasti ikäviä asioita, mutta julkisuuskuva voisi olla vielä huonompi ilman tehtyä työtä.

Brändistä ja maineenhallinnasta taviksilla on yleensä vanhanaikainen, mutta oikeansuuntainen kuva. Pientä ihmistä riistävät suuryritykset pyrkivät peittelemään todellista olemustaan tai mokiaan. Kirkossa viilataan graafista ilmettä ja logoja. Näin tapahtuu, muttei se tarkoita, ettei brändäämistä voisi käyttää seurakunnan ulkoisen viestinnän työkaluna.

Nykyaikaisessa yrityksessä brändiä rakennetaan asiakaslähtöisesti. Pitäisikö seurakuntabrändiä rakentaa Kristus-lähtöisesti? Paavali kirjoittaa 2. Korinttilaiskirjeessä Kristuksen tuoksusta (2. Kor. 2:15), joka pitäisi nousta kristityistä. Sama tuoksu tuntuu, kun seurakunta kokoontuu ja viestii. Kun tätä tuoksua ”brändätään”, se ei voi olla ulkokuoren kiillottamista tai jälkien peittämistä.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen pohtii Savon Sanomissa kriittisesti kirkon julkisuuskuvan kiillottamista. Toivottavasti tämän kirjoitukseni seurauksena Jolkkonen ajattelee imagon rakentamisesta hieman positiivisemmin tai ainakin neutraalina työkaluna. Jolkkonen on enemmän kuin oikeassa sen suhteen, ettei kirkko voi koskaan olla hovikelpoinen.

Paradoksi ja ongelma on tämä: kirkolle on vaikeaa rakentaa myönteistä imagoa, koska se rakastaa ristiä ja häpeää. Iva kuuluu identiteettiin. Kirkon tavallaan kuuluu olla vieras ja vinoon katsottu.
– Jari Jolkkonen

Kirkon keskeinen sanoma ”on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen” (1. Kor. 1:18).

Kristus-keskeisessä brändäämisessä ihminen ei voi koskaan unohtua. Brändin rakentamista seurakunnassakin pitää miettiä siitä lähtökohdasta, kuka on kaiken tekemisen, kuten viestinnän, kohde. Se on ihminen, joka tarvitsee pelastusta. Aivan kuten ei oikein kohdennetun yritysmarkkinoinnin, seurakunnankaan viestin ei tarvitse puhutella ja miellyttää kaikkia – ainoastaan kohderyhmää.

Janne Ansaharju | Artikkelit: 23

Olen sisältömarkkinoinnin evankelista, kuten isossa maailmassa tavataan sanoa. Missioni on viedä Sanaa kaikelle kansalle julistamalla viestinnän autuudesta. Innostun luonnosta, bloggaamisesta ja lippupallosta.